WT-koe 5.10.2014

Kävimme reilu viikko sitten testaamassa taitojamme WT-kokeessa Sipoossa. Tuomareina olivat Anu Mikkola (ylituomari) sekä Pekka Uusimäki, molemmat äärimmäisen miellyttäviä ja kannustavia. Suosittelen! Itse koe oli hyvin suunnilteltu ja kaikin puolin suoritettavissa. Eli ei mitään turhia kikkailuja ainakaan alo-luokassa. Lisäksi kokeen jokaisessa rastissa oli aina kaksi noudettavaa, joten vaikka toinen dami olisikin jäänyt hävöksiin ei koko tehtävä mennyt nollille!!! Pitkät odottelut sekä jäätävän kylmä tuuli kuitenkin aiheuttivat taas kerran hieman närkästystä eikä kokeen jälkeen ollut mitään muuta toivetta kuin päästä KUUMAAN saunaan :)

Ensimmäinen rasti (Anu) oli kaksi ykkösmarkkeerausta, joista toinen tippui n. 25m  päähän pajun taakset ja toinen n. 35m päähän liejuisen pelto-osuuden taakse. Ihan simppeli tehtävä, MUTTA...
Ensimmäiselle markkeeraukselle Nala meni suoraviivaisesti, otti damin ja lähti palauttamaan... Noin parin metrin päässä minusta, koira kyykistyi pissalle ja dami putosi maahan. Pisteet nollille. NOTE TO SELF: Älä lähde kokeilemaan koiran nesteytystä millään ihmeaineilla ennen koetta, jos et sitten ymmärrä pissattaa koiraa riittävän usein ennen koetusta!
Toiselle markkeeraukselle Nala odotetusti meni kierrellen ja kaarrellen. Eli kiersi markkeeraukselle lammikon toiselta puolelta ja lähti palauttamaan toiselta puolelta, tällä kertaa käteen asti. Tuomarilta kommentti: "Sääli, koira osaa markkeerata hyvin, MUTTA koiran pitäisi mennä markkeeraukselle suoraviivaisesti, vaikka edessä olisi millainen kurapelto..." Pisteitä tästä 5/10. NOTE TO SELF: Seuraavan koiran kohdalla älä opeta sitä karttamaan kuraa ja vettä, vaikka se helpottaisikin arkielämää...

Toisella rastilla (Anu) tuli aluksi ohjauksen motivointilaukaus edellisen tehtävän markkeerauspaikalle (pajun taakse), jonka aikana koirakko seisoi sivuttain (motivointi ohjaajasta oikealla). Motivointilaukauksen jälkeen lähdettiin kävelemään, minkä aikana tuli laukaus ja markkeeraus pellolle n. 45m päähän. Tällä kertaa Nala juoksi suoraan damille ja palautti käteen. Ohjauksessa (etäisyys n. 30m) lähdin tarkoituksella ohjaamaan hieman liikaa vasemmalle, jotta saisin Nalan pienemmän pusikon ohi. Alussa ohjaus meni todella hyvin: Nala pysähtyi heti pillityksestä ja lähti jatko-ohjauksesta haluttuun suuntaan (!) eli joissain asioissa oppi on mennyt perille :o) MUTTA sitten tuli lähihakupillitys ja Nala vain jatkoi eteenpäin :'D Tämän jälkeen oma usko loppui ja alkoi mutina: "Miten se koira nyt voi vaan juosta damin yli? Mihin se nyt menee?..." Tähän onneksi tuomari lopulta totesi, että "Nyt vain kokeilet vielä kerran rauhassa... Nosta selkä pystyyn ja uskot itse siihen, että koira tehtävästä suoriutuu." Tämän jälkeen sain Nalan siirtymään sivusuunnassa sen verran, että se pääsi tuulen alle, sai damista vainun ja vihdoin damin talteen. Lähihakupillityksen kanssa oli viimeksikin ongelmia, joten sitä pitää treenata vielä paljon... Pisteet tältä rastilta yllättävästi "vain" 5/20. Lähinnä mietityttämään jäi minkä vuoksi markkeerauksesta lähti niin paljon pisteitä kun tuomari tokaisi siitä pelkästään, että markkeeraus meni hyvin. Ohjauksesta sanoi joutuvansa rokottamaan "melko paljon" pisteistä, kun se meni sen verran säätämiseksi... Noh, näitä voi aina spekuloida.

Tuomarin kommentit kahdelta ensimmäiseltä rastilta olivat: Koira on hyvässä hallinnassa ja tekee rauhallisesti ja pääasiassa hyvässä yhteistyössä töitä. Heti jos ohjaajan usko loppuu, alkaa koira tekemään itse ratkaisuja ja yhteistyö kärsii. Erilaisia maastoja tulee treenata, jotta koira tottuu niihin inhottaviinkin alustoihin.Tärkeimpänä kuitenkin: usko koiraan ja itseesi!

Kolmannella rastilla (Pekka) oli lähihakua. Paikkana peltotie, jonka molemmin puolin oli tiheää pajukkoa, joihin damit oli piilotettu. Tavoitteena oli saada kaksi damia talteen. Erikoisuutena oli, että ohjaaja itse liikkui tietä pitkin koiran työskennellessä... Lisäksi tehtävän arvostelu alkoi jo kun koirakko oli kävelemässä koepaikalle ja lähellä tuomaria tuli laukaus, jonka aikana tuomari seurasi miten koira laukauksen aikana käyttäytyy. Oma asenne ennen tehtävää oli taas hirmuisen luottavainen: olin ihan varma, ettei Nala suostuisi moiseen ryteikköön syöksymään. Vaan kuinkas kävikään, Nalahan sinkosi puskaan ja löysin ensimmäisen damin alle minuutissa... Toisen damin etsiminen kestikin hieman kauemmin. Oma liikkuminen selkeästi hieman hämmensi Nalaa ja se hetken nuuskutteli tien reunaa aivan kuin olisimme olleet pelkällä lenkillä... Lopulta toinenkin dami löytyi. Pisteitä 15/20 ja tuomari kovasti kehui Nalan hallittavuutta ja rauhallisuutta <3

Neljännellä rastilla (Pekka) matkittiin "kyyhkyn metsästystä". Yhden koiran walk up, jonka aikana tuli kaksi ykkösmarkkeerausta (molemmat n. 35m), molemmat ojien yli. Haasteena tässä oli melko korkea heinikko, varsinkin ojien kohdilla oli melkoiset puskat. Aluksi käveltiin n. 10m, minkä jälkeen tuli laukaus ja markkeeraus koiran puolelle (vasemmalle). Nala markkeerasi hyvin, mutta pyöriessään markkeerauspaikalla VOI-luokan kokeesta kuuluneet kaksi laukausta häiritsivät liikaa ja fokus katosi. Koska en uskaltanut itse lähteä ohjaamaan (olen SURKEA markkeeraaja) niin sain tuomarilta luvan kutsua koiran luokseni ja lähettää uudelleen. Toisella lähetyksellä dami löytyi nopeasti. Tämän jälkeen käveltiin taas eteenpäin, minkä aikana tuli uusi laukaus ja markkeeraus ohjaajan puolelle (oikealle). Tässä osasin olla fiksu ja laukauksen aikana otin askeleen taaksepäin, jolla mahdollistin pienelle koiralle mahdollisimman hyvän näkyvyyden! Tämän damin talteenotto oli "täysi kymppi" ja jopa tuomari kehui myös ohjaajan "viisautta"... On sitä ohjaajakin jotain oppinut! Pisteet tältä rastilta 12/20.

Myös toinen tuomari kehui Nalan hallittavuutta ja rauhallisuutta. Häiriön sietoa pitäisi treenata lisää, muuten meni rastit 3 ja 4 mallikkaasti!

Yhteispisteet 37 eli pisteellä parannettiin ensimmäisestä kokeesta! Harmillisesti tällä kertaa kolmostulos jäi 3 pisteen päähän ;) Lisää treeniä, itseluottamusta ja iloista mieltä niin eiköhän me se tuloskin jossain vaiheessa saavuteta...

Syksyn kuvasatoa

Rakastan ehdottomasti kaikkia neljää vuodenaikaa. Sateesta ja pimeydestä huolimatta syksyssä on sitä jotakin. Kaikki ne ihanat värit, aamukaste sekä viipyilevät auringonnousut ja -laskut. Lisäksi ihanaa on kuunnella muuttolintujen ääntelyä ja odottaa jo tulevaa talvea. Kaikki nämä pienet asiat ovat niitä, joiden vuoksi en voisi kuvitellakaan muuttavani pois Suomesta. En siitä huolimatta, vaikka tiedän pimeääkin pimeämmän marraskuun olevan kaikessa masentavuudessaan vielä edessä...

Ihanien säiden innoittamana olen taas kaivanut kamerani kaapin pohjalta lenkeille mukaan. Välillä tosin harmittaa, kun kovasta yrityksestä huolimatta en saa vangittua kuviin syksyn ihanaa tunnelmaa ja väriloistoa.

Alla syksyn kuvasatoa...

13.9 Nuuksiossa - lämmintä riitti!

20.9 Kaitalammen auringonlaskua ihailemassa

Aamulenkki kotimaisemissa 27.9

Nala olisi voinut jäädä vielä nukkumaan...

Auringonnousu <3

Vermosta on hyvä näkymä Otaniemeen.

Kohtaaminen harmaatakin kanssa :)

Syksy <3

 

Kävimme eilen aamulenkillä Kaitalammella. Varmaan sanomattakin selvää, että kyseinen paikka kuuluu sekä minun että Nalan lemppareihin. Varhain aamulla vältyttiin jopa vastaantuliljoilta... Koska vesi on jo melko kylmää, en päästänyt Nala heti alkulenkistä uimaan. Alla olevassa kuvassa Nalalla onkin melko hölmistynyt ilme, kun laiturilta on yleensä aina päässyt kunnon pommilla hyppäämään pallon perään...

 

Häh? Eikö tästä mennäkään uimaan?

Kaitalampi - Paras paikka maailmassa, ainakin Nallin mielestä!

Vieläkö tässä pitää poseerata?

Siellä missä vettä, siellä myös Nalli!

No jos tästä pääsisi uimaan...

<3

Napalmi kävi kierimässä mustikanvarvuissa. Kun vihdoin sain kameran viritettyä, oli koira jo poseeraamassa :D

Lenkin huipentuma!

Pallon toivossa kunnon pommi veteen. Kyllähän se pallokin sinne lopulta lensi :)

Tollomaista syksyä kaikille! - Suvi ja Nala

Lomaa kaiholla muistellen...

Loma tuli ja meni. Ihana kesä kaiken kaikkiaan... Kokeiden ja koulutusten merkeissä tuli kierrettyä pitkin Suomea! Täytyy kyllä sanoa, että Suomen kesä on aivan mahtava! Kyllä täällä tuhansien järvien, metsien ja peltojen maassa kelpaa lomailla!

Onneksi kuvia tuli räpsittyä taas reilusti ja syksyn pimenevinä iltoina pystyy kuvien avulla palaamaan uudestaan ja uudestaan kesän tunnelmiin <3

Ennen virallista kesälomaa pidimme pienen viikonloppuloman Lappeenrannassa ja täytyy sanoa, että niihin maisemiin haluan tulevinakin kesinä. Mikäs sen parempaa helteisinä päivinä kun istuskella rannalla ja välillä vilvoitella kristallin kirkkaassa vedessä.

Salpalinjalla Lappeenrannassa

Virallinen loma alkoi vanhempieni luona Harjavallassa elokuun alussa. Lomatunnelmista nautti myös kastraattitrio, joka sai lomailla maaseudun rauhassa omistajien kiertäessä Suomea...

Veljekset ulkoilemassa

Vanhakin innostui leikkimään

Söpis

Fasu vauhdissa

<3

Vanhempieni luota matka jatkui Jyväskylään asuntomessuille... Kotimatkalla pysähdyimme Nalan Lily-siskon luona Joutsassa... Pitkästä aikaa Nalli pääsi leikkimään Lily-siskonsa kanssa. Yhteinen sävel löytyi heti ja vauhtia riitti :) 

Samasta puusta veistetty

Lily ja Nala

Kotiin ajoimme ehkä Suomen kauneimpaa reittiä pitkin Joutsa-Sysmä-Pulkkilanharju-Vääksy... 

Taukopaikalla Pulkkilanharjulla... Nala tapansa mukaan vedessä :)

Vääksy

Lounaalla Vääksyn satamassa

Toisella ja viimeisellä lomaviikolla kävimme Tammisaaressa ja Hangossa. Kesä on rannikkokaupunkien parasta aikaa ja molemmat kaupungit olivat aivan ihastuttavia...

Biitsillä Hangossa

Nalmari nautti vesimelonista

Vesipeto elementissään

Kauniit maisemat Hangon Makasiinilla, eikä ruuassakaan ollut mitään valittamista... Terassille olivat myös koiraystävät tervetulleita ;)

Kotimatkalla vielä pysähdyttiin hetkeksi veden ääreen ihailemaan auringonlaskua...

Seuraavaa kesää jo odotellessa... Onneksi välissä on värikäs ja tunnelmallinen syksy, runsasluminen talvi (toivottavasti), aurinkoinen kevättalvi, vihertyvä kevät... Joka vuodenajassa on puolensa, nautitaan siitä mitä milloinkin on tarjolla ;)

MEJÄ Eurajoki 3.8.2014

Kävimme testaamassa Nalan jäljestystaitoja Eurajoen metsästyskoirien jäljestämiskokeessa elokuun alussa. Ennen koetta olimme tehneet noin viisi harjoitusjälkeä, joista pisin maksimissaan puolet AVO-luokan jäljestä. Viikonloppu oli paahtavan kuuma, sillä sekä jäljenteko- että koepäivänä lämpötila hipoi 30 astetta ja ilmassa oli ukkosen tuntua. Jäljentekotaidottomana sain onneksi kokeneen ja erittäin ystävällisen opastajan, joka opasti MEJÄ:n saloihin kompassin käytöstä alkaen ;)

Koepäivä alkoi jälkien arvonnalla ja hyvällä tuurilla saimme päivän neljännen jäljen. Itse olin oppaana viimeisellä jäljellä. Laukauksen sieto -testin jälkeen odottelimme lähes neljä tuntia omaa vuoroamme. Lämpötilan kohotessa mielessäni vilisi vain 'kumpa Nala jaksaisi jäljen loppuun asti'. Lisäksi käärme- ja ampparikammoisena toivoin, että välttyisimme käärmeiltä sekä maa-ampiaisilta...

Vaikka jännitin taas kerran ihan liikaa, jäljestys sujui ensikertalaisilta mielestäni hyvin. Nala osaa käyttää nenäänsä hyvin, sen jo nome-jäljestyksestä tiesinkin. Lisäksi Nala jaksaa keskittyä annettuihin tehtäviin riittävästi. Ainoa mitä pelkäsin oli, ettei moottori riitä helteisellä säällä loppuun asti, sillä nenänkäyttö on koiralle todella raskasta. Se mitä en ollut ottanut treeneissä riittävästi huomioon oli vaikeammat maastot. Maastovaikeuksiin AVO1 tuloksen saaminen lopulta ratkesi, sillä jäljellä ollut kaatunut kuusi oli prinsessa-Nalan mielestä mahdoton ylittää. Kuuselle tultua Nala oli jo menossa yli, mutta ilmeisesti jokin oksa tökkäsi ikävästi ja huomasin jo Nalan ilmeestä, ettei se siitä yli enää mene ilman kehoitusta. Koska en saanut koiraa kannustaa niin niinhän siinä sitten kävi, että kuusta kiertäessämme Nala kadotti jäljen ja tuli hukka. Loppujälki sujui kuitenkin ihan kohtalaisesti ja Nala jaksoi onneksi sorkalle asti! Kiva, vaikkakin raskas ja välillä omaa kärsivällisyyttä koetteleva viikonloppu.

Tulos: AVO2, 34 pistettä. Tuomarina Taina Ketola.

Koeselostus:

Koira tutkii alkumakuun, ohjatusti jäljelle. Alkaa pääosin maavainuinen, tarkasti jäljen päällä etenevä rauhallinen työskentely. Ojan ylityksen jälkeen tarkistuslenkki hakkuulla vaihtaa ilmavainuun ja aaltoillen jäljen tuntumassa makuulle, jonka merkkaa, kulma tarkasti. Toisen osuuden alussa pätkä hakkuuta vielä hyvin. Jäljen jatkuessa metsään tulee vastaan kaatuneen kuusen ongelma puun ylityksessä. Jälkeä haetaan oikealta, ohitetaan kuusi ja ylitetään jälki, palataan takaisin ongelmakohtaan, jota ei ratkaista. 1. hukka. Kaksi tarkastuslenkkiä vielä toisen osuuden loppuosuudella, kun maasto muuttuu puistoksi jäljestys on määrätietoista. Makuu merkataan, kulmalla varmistetaan usealla pyörähdyksellä uuden osuuden suunta. Kolmas osuus edetään varmemmin jälkiuran läheisyydessä. Hieman ennen kaatoa kaatuneet kuuset vetävät puoleensa, Nala palaa itsenäisesti suoraan kaadolle, jota nuuhkaisee ja jää kaivamaan loppumakuuta suuremmaksi. Lisää harjoitusta vaikeammissa maastoissa niin itsevarmuus ja tulokset paranevat.

Nome-B Lappeenranta 26.7.2014

Reilu viikko sitten starttasimme Nalan kanssa Nome-B kokeessa Lappeenrannassa. Tuomarina oli taippareista tuttu Tuija Hukkanen, joka jaksaa aina olla yhtä iloinen ja kannustava. Olosuhteet eivät tällä kertaa olleet suotuisat. Tai no, kyllähän sitä omistajan kelpasi yli 30 asteen helteellä varjossa istuskella ja odotella vuoroaan, mutta koiralle jo pelkkä odotus oli rankkaa. Onneksi tuomari oli kuitenkin koetta suunnitellessaan ottanut paahtavan helteen huomioon.

Hotellin ilmastoidussa huoneessa oli hyvä keräillä voimia ennen koetta!

 

Omaa vuoroa odottelemassa...

Ensimmäisenä tehtävänä oli ykkösmarkkeeraus hyvin peitteiseen veteen, jossa kuitenkin etäisyys oli kohtuullinen. Nala järjesti taas ylimääräisiä tykytyksiä arpomalla veteenmenoa, mutta lopulta kuitenkin meni oma-aloitteisesti ja toi lokin lähes käteen asti. Vesinoutojen palautuksissa on vielä parannettavaa, mutta suurin ongelma meillä selkeästi on veteenmeno. Onneksi tästä kuitenkin Nala vielä selviytyi ilman käskyttämistä, sillä olen huomannut, että varsinkin lisäkäskyt paineistavat sitä entisestään.

Markkeeraus 

Toisena tehtävänä oli ohjaus maalla rannan suuntaisesti. Nala selkeästi otti vesimarkkeerauksesta hieman häiriötä enkä meinannut millään saada sitä suoraan sivulleni ohjauksen lähetykseen. Pienen jumppaamisen jälkeen itse linja oli kuitenkin suora ja varis löytyi helposti, vaikka ohjaajan pilli taisi olla tukossa ;) Tällä kertaa noudettavana oli varis, jota Nala ei jostain syystä ensimmäisellä kerralla huolinut. Tietenkin se ensimmäinen riistasta kieltäytyminen osui juuri kokeeseen! Tuomari kuitenkin antoi lähettää koiran vielä uudestaan ja varis sieltä nousi ja palautui käteen.

Ohjaus

Kolmas tehtävä oli selkeästi vaikein; hakuruutu, jonka lähetyspaikka oli suolla. Riistaa löytyi viereisestä metsästä (ilmeisesti fasaani ja varis), suolta (varis), vastapäätä olevalta hakkuualueelta (pupu) sekä lammen poukaman takaa (lokki). Vastaavilla paikoilla emme olleet koskaan treenanneet ja tiesin jo etukäteen, että erilaiset maastojen vaihtelut ovat Nalalle vaikeita. Lisäksi paahtava helle söi koiran vähätkin energiat jo alkutehtävissä. Nala kuitenkin lähti hakuun ja löysi ensimmäisen variksen, mutta jätti noutamatta. Tässä kohtaa kättelimme tuomarin ja tuloksena ALO0. Harmillista, sillä hakuruudun välissä olisi ollut kakkosmarkkeeraus veteen, joka olisi varmasti mennyt ensimmäistä markkeerausta paremmin rannan ollessa jo tuttu. Ei muuta kuin lisää treeniä etenkin variksilla megapalkalla.

Haku 

Koeselostus

WT-koe 6.7.2014

Kävimme viikko sitten SNJ:n WT-kokeessa Tammelan Mustialassa. Ensisijaisesti tarkoituksena oli hakea kokemusta koetilanteesta ja saada uusia tuulia omaan treenaamiseen. Eipä se tuloskaan olisi haitannut, mutta tällä kertaa tuloksena ALO0, pisteitä 36.

Ensimmäisenä tehtävänä oli ykkösmarkkeeraus metsään. Oma töppäys lähetyksessä vähensi hieman pisteitä, mutta koira työskenteli omalla tasollaan ja löysi damin vaivatta ja palautti käteen. Pisteitä tästä 17/20.

Ensimmäisen tehtävän onnistuttua alkoi oma jännitys vihdoin hiukan hellittää. Onneksi, sillä seuraavaa rastia saimmekin odottaa lähes 4 tuntia. Tehtävänä oli yhden koiran walk up, jonka aikana liikkeessä tuli kaksi laukausta. Laukausten jälkeen koira tuli lähettää pellon reunalla olevalle pusikkoalueelle noin 20m päähän, jossa oli kaksi lähihakualuetta. Tehtävä oli ihan suoritettavissa Nalan taidoilla. Ongelmana kuitenkin oli, ettemme olleet käyttäneet pamauksia ohjauksen motivointina. Nala selkeästi odotti jotain tippuvan. Huomattuaan haulin tippuvan aseesta, Nala juoksi ensin linjan vieressä seisovalle ampujalle. Hetken siinä pyörittyään sain Nalan kuitenkin ohjattua taakse oikealle alueelle, mutta jostain syystä nenä ei vaan ollut hommassa mukana eikä se saanut damia ylös, vaikka useampaan otteeseen sain sen oikealle alueelle. Kotiläksyksi erittäin miellyttävä tuomari antoi lähihaun vahvistamisen. Hallinta ja ohjaus olivat kuulemma hyvällä mallilla :) Pisteet kuitenkin 0/20.

Kolmantena rastina oli vesitehtävä, jossa ampuja oli maalla ihan lähetyspaikan vieressä. Dami heitettiin noin 30m päässä olevasta veneestä vesikasvien sekaan. Tiesin jo etukäteen, että tehtävä oli erittäin vaikea Nalalle. Koska emme olisi enää kuitenkaan tuloksille pääseet, päätin ottaa vesirastin vain maltin kannalta. Hyvä niin, sillä Nala tälläkin rastilla hämmentyi aseesta tippuneesta haulista, eikä nähnyt veneestä heitettyä damia ollenkaan. Tämänhetkisillä taidoilla en olisi millään pystynyt ohjaamaan koiraa damille, joten en lähtenyt vesityöskentelyssä epävarmaa koiraa prässäämään. Pisteet siis 0/20.

Viimeisenä rastina oli ohjaus (n. 30m) pitkään heinikkoon. Tällä kertaa pää ja nenä olivat mukana ja Nala selvitti rastin lähes tyylipuhtaasti. Tuomarilta palautteena, että linja voisi olla suorempi. Pisteet 19/20.

Jatkossa treeneissä pitää olla enemmän häiriötä. Lisäksi vesityöskentelyä pitää työstää paljon varmemmaksi. Muuten olen ihan tyytyväinen ensimmäiseen kokeeseemme, sillä helteestä huolimatta Nala jaksoi työskennellä loppuun asti, malttoi odottaa lupaa noutoihin ja oli jälleen kerran hiljaa.

Paras A-ryhmä

Nallilta otettiin verta tolleri-leirillä tollereilla esiintyvien silmäsairausten geenitestiä varten. Tulokset saapuivat mieluisina jo jonkin aikaa sitten...