Kuten edellisessä tekstissäni paljastin - Islalla todettiin joulukuussa lonkkaniveldysplasia. Emme ole kuitenkaan jääneet tuleen makaamaan, vaan lähdimme fyssarin (https://sporttikoira.weebly.com/) kanssa miettimään sopivaa treeniohjelmaa Islan lonkkien tueksi, jotta lonkat saadaan pysymään jatkossakin kunnossa ja oireettomina.
Viikossa on 1-2 lepopäivää, jolloin ei tehdä pihapissatuksia ja aivotyöskentelyä kummempaa. Lepopäivät ajoittuvat viikonlopun ympärille, sillä viikonloppuisin meillä on tapana nauttia ulkoilmasta melkein myrkytykseen asti. Erilaisia liikkuvuus- ja lihaskuntoa tukevia harjoituksia tehdään viikon aikana sykleissä. Lisäksi Isla käy uimassa kaksi kertaa kuukaudessa.
Treeniohjelman lisäksi Isla käy säännöllisesti fyssarilla hierottavana ja sen ruokavalioon on lisätty nivelten terveyttä tukevia lisäravinteita. Melkoisesti meillä on siis ohjelmaa jo ihan normaalissa arjessa, katsotaan riittääkö aika tavoitteellisempaan harrastamiseen vai jäädäänkö höntsäilyn maailmaan.
Mikäli Islalta kysytään niin uimaan voisi mennä useamminkin kuin vain pari kertaa kuukaudessa. Onneksi Isla on oppinut Nalan rinnalla uimaan hienosti vierellä, eikä veteen tarvitse heitellä leluja, jotta koira menisi uimaan... Tähän asti olemme käyneet Onnentassussa (http://www.koirakylpyla.fi/), mutta tänään huomasin, että Nurmijärvelle on avautunut toinenkin koirauimala (http://www.petbros.fi/), jossa mahdollisuutena myös vesijuoksu.
 |
| Voidaanko vielä uida? |
Kävimme joulukuun puolessa välissä Islan kanssa PEVISA-tutkimuksissa. Islalta röntgenkuvattiin kyynärät, lonkat ja selkä. Näiden lisäksi tutkittiin polvet ja silmät. Silmien, polvien ja kyynärien osalta Isla sai terveen paperit, mutta lonkkien ja selän tulokset olivat valitettavasti kaikkea muuta kuin toivottavia. Lonkissa oli selkeää löysyyttä ja lonkkamaljat olivat matalat, joten lonkistaan Isla sai tulokseksi D/D (lisätietoja löytyy täältä). Kuvannut eläinlääkäri totesi, että keskikokoinen koira pärjää varmasti hyvin D-lonkillakin, mikäli koiran pitää hoikkana, lisää ruokavalioon nivelravinteita ja rasvahappoja. Kennelliiton eläinlääkäri löysi kuitenkin molemmista lonkista löysyyden ja lonkkamaljojen mataluuden lisäksi myös nivelrikkoa (oikealla lievää, vasemmalla kohtalaista). Lonkkavian lisäksi Islan selästä löytyi poikkeava rakenne (LTV1), josta löytyy tarkempaa tietoa täältä. Onneksi tämä Islan selästä löytynyt poikkeavuus on kuitenkin LTV:n lievin muoto, mutta huonojen lonkkien kanssa toivoisi tietysti täysin terveen selän.
Alla vielä röntgenkuvat nähtäväksi...
Pyörittelen näitä tuloksia päässäni aina vaan uudelleen ja uudelleen. TAAS kerran mietin olenko tehnyt jotain väärin, olisiko pitänyt nähdä jotain oireita ennalta, olisinko voinut omalla toiminnallani mahdollistaa edes C-lonkat tai estää nivelrikon... Tuntuu kuin olisin osallisena painajaisunessa, josta en vain herää. Nyt yritän maanisesti löytää keinoja millä tavoin voisin estää tai edes hidastaa nivelrikon etenemistä. Monista haaveista joutuu nyt luopumaan ja selvää on, että kaikenlainen repivä harrastaminen päättyy tähän. Omat harrastushaaveet ovat kuitenkin täysin toissijaisia terveyden rinnalla, joten sinällään menetys ei ole suuri, mikäli sillä keinolla saan pidettyä tuon äärimmäisen rakkaan koirani kivuttomana ja mahdollisimman hyvässä kunnossa. Tuntuu todella epäreilulta, että kaikista yhdistelmän riskeistä Isla saa sen kaikkein epätodennäköisimmän, mutta näillä korteilla on pärjättävä ja pärjätään! Ilman lonkkavikaa tuo koira olisi ollut aivan liian hyvä yksilö, joten jokaiselle jotakin tasapuolisuuden nimissä.
