keskiviikko 5. helmikuuta 2014

Treenailua

Vaikka aikaisemmassa tekstissäni mainitsin pitäväni treenitaukoa (Nalan juoksujen ajan), ei tämä aivan pidä paikkaansa... En nimittäin ole voinut itselleni mitään, sillä treenihalu on ollut kova :)

Tokon tylsät liikkeet olemme jättäneet hautumaan, kontaktin aamu- ja iltapala treenausta lukuunottamatta. Mikäli edes mahdollista niin juoksujen aikana Nala on ollut jopa entistä ahneempi, joten ruoka on ollut muuten häiriöttömässä (=hajuttomassa) ympäristössä hyvä motivaattori. 

Nomea sen sijaan olemme pystyneet jonkin verran treenailemaan, sillä siitä Nala innostuu ilman sen suurempia motivointejakin. Tällä hetkellä treenailemme linjaa, ykkös- ja kakkosmarkkeerauksia, nome-seurausta, pillityksellä luoksetuloa sekä pysäytystä. Kuulostaa paljolta, mutta itseasiassa luoksetulo, linja sekä ykkösmarkkeeraus ovat jo tuttuja juttuja. Näitä pikkuhiljaa vaikeutamme ja ylipäätään vahvistamme. Vain pillillä pysäytys sekä kakkosmarkkeeraus ovat täysin uusia juttuja.

Luoksetulossa ja palautuksissa en ole aiemmin ymmärtänyt opettaa oikeaa sijoittumista. Tällä hetkellä Nala palauttaa käteen, muttei suoraan eteen. Lisäksi luoksetulossa olen ollut tyytyväinen kun koira juoksee luokse, paikalla ei ole ollut väliä. Nyt olen lähtenyt opettamaan että palautuksissa ja luoksetulossa tullaan istumaan suoraan eteen ei sivulle tai vinosti.

Linjaa treenaamme vielä ruokakupin avustuksella, jossa siis vien ruokakupin suoran linjan päähän (alussa esim. polun päähän) ja lähetän Nalan ruokakupille eteen-käskyllä. Ruualla yritän vahvistaa sitä, että linjan päässä tosiaan on jotain, minkä vuoksi kannattaa juosta täysillä ja riittävän pitkälle. Ruoka on asia jota Nala ei unohda, joten näin alussa olen vielä treenannut sen kanssa. Pikkuhiljaa olen lähtenyt vaikeuttamaan harjoitusta pidentämällä etäisyyttä entisestään sekä viemällä ruokakupin linjan päähän salaa ilman, että Nala olisi nähnyt sitä etukäteen.

Ykkösmarkkeerauksessa olemme lähteneet treenaamaan pidempiä etäisyyksiä sekä lähetyspaikan vaihteluita ja muistia. Kakkosmarkkeerauksessa etäisyys on vielä melko lyhyt ja ensimmäinen markkeeraus tehdään hyvälle muistipaikalle. Markkeerauksissa Nala on ollut melko taitava, varsinkin jos on selkeät maamerkit. Lisäksi Nala hokasi melko nopeasti "ohjauksen" eli kumpi dami tulee milloinkin noutaa ensimmäisenä. Peltomarkkeerauksia pitää vielä treenata paljon ja etenkin etäisyyttä lisättävä pikkuhiljaa.

Pillillä pysäytys onkin ihan uusi juttu. Olemme me jo pysäytyksiä tokossa jonkin verran treenailleet, mutta nomessa tarkoituksena on pysäyttää kohti juoksevan koiran sijasta itsestä poispäin juokseva koira. Molempien treenaamisessa olen hyödyntänyt Nalan rakkainta esinettä - palloa. Pillipysäytystä on kätevä treenata lenkin yhteydessä. Otan pallon taskuunu ja jossain vaiheessa heitän sen Nalaa kohti, kun Nala on liikkeessä eteenpäin. Juuri ennen pallon putoamista puhallan pysäytysvihellyksen pillillä. Kun Nala pysähtyy ja kääntyy niin pallo jo putoaakin aivan viereen palkaksi. Tärkeää treenissä on ollut yllätysmomentti, joten lenkin aikana treenaus onnistuu vain muutaman kerran. Ensimmäisen pysäytyksen jälkeen Nala alkaa jo ennakoimaan milloin pallo mahtaisi lentää seuraavaksi :) Lisäksi se on jo hokannut, että kun otan pillin mukaan lenkille niin myös pallo on mukana. Tänään aamulla taisin olla huvittava näky kun lähes koko lenkin kuljin pilli suussa, ilman minkäänlaisia vihellyksiä, ihan vain vähentääkseni Nalan odotuksia :)

Treenailuamme ovat motivoineet tulevat epäviralliset nome-kokeet, joihin kovasti tekisi mieli ilmoittautua. Työnsarkaa tosin on vielä paljon. Toisaalta epävirallisissa kokeissa ei ole mitään menetettävää ja siellä saisi hyvää kokemusta ja varsinkin ohjaaja lisää paineensietokykyä :)

Alla kuva viime kesän luoksetulotreenauksesta :) Ainakin vauhtia on riittänyt, mahtoiko järki pysyä mukana vauhdissa :'D

Fiksu koira?

sunnuntai 26. tammikuuta 2014

Herkkis

Nalalla alkoi viikko sitten juoksut vol. 2 ja voi miten sitä voikin juoksut koiraa muuttaa. Normaalisti niin kuuliainen koira mennä viipottaa nyt jatkuvasti kuono maassa ja vasta viidennellä kutsumisella tajuaa, että joku kutsuu. Sitten kyllä tullaan luokse häntä koipien välissä, vaikkei olla edes toruttu :) Tällä viikolla olenkin todennut, että mieluummin menen koiran luokse ja lempeästi kosketan sitä kuin toistan käskyä sen viisi kertaa. 

Lisäksi tiputtelu selkeästi hävettää Nalaa. Raukka parka menee kotonakin kuono maassa ja 'siivoaa' omia jälkiään. Tänään olin hakemassa rättiä siivotakseni pisarat lattialta ja kielsin Nalaa menemästä sottaamaan vereen. Pelkästään sanat ei mene olivat liikaa ja Nala tuli luokseni niin matalana ja anteeksipyytävänä, että ihan sääliksi kävi. 

Tällä hetkellä etenkin Pekan pitää olla varuillaan mistä ja miten Nalaa 'komentaa'. Pekalta riittää tällä hetkellä jo pelkkä katse ja Nala hiipii jo taakseni piiloon :(

 

On Nala aina ollut äärimmäisen herkkä, mutta nyt juoksujen aikaan saa olla todella varovainen miten ja minkälaisella äänensävyllä koiralle puhuu. Ollaankin nyt ihan tarkoituksella pidetty taukoa treeneistä ja lisäksi muutenkin hiukan höllätty säännöissä... Mitä sitten vaikka liikkuminen onkin hidasta eikä kuulo samalla tavalla pelitä, tämä on onneksi ohimenevää. 

Uni maittaa juoksujen aikaan...

Mahtaako tulla niska kipeäksi?


 

sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Uusi Vuosi, uudet kujeet

Loppuvuodesta allekirjoittanut sai nauttia lähes kahden viikon lomasta, voi miten se tulikin tarpeeseen... Lomaan kuului runsaasti ulkoilua, sekä jonkin verran treenailuakin. Vuoden alussa kokeiltiin piiitkästä aikaa variksen ja pupun ylösottoja, viimeksi Nala näki riistaa syksyn taippareissa. Ilokseni sekä varis että pupu nousivat reippaasti ja palautuivat nätisti käteen. Hienoa, ettei nyrpistellyt riistoille pitkänkään tauon jälkeen! Viimeaikoina olemme lähinnä treenailleet dameilla malttia sekä ohjattua noutoa.

Uuden vuoden raketteja ihastelemassa...
Siitä huolimatta, että vuosi 2014 onkin jo täydessä vauhdissa niin palaan vielä hetkeksi vuoden 2013 kohokohtiin... Vaikka emme tuloksilla mässäilleet, niin omasta mielestäni nämä muutamat saavutukset ovat sitäkin arvokkaampia. Jos ei muille niin ainakin minulle :)

Tärkeintä on, että Nala on pysynyt tähän asti terveenä. Toukokuun lopussa kävimme virallisissa terveystutkimuksissa, joista tuloksena terveet lonkat (A/A), kyynärät (0/0) ja silmät.

Huhti-toukokuussa aloitimme myös UMN:n taipparikurssilla... Alku ei ollut kovinkaan imarteleva: Nalalle kelpasi vain oma dami (yksi siis!), eivätkä ne harvat palautukset tulleet läheskään käteen asti. Myöskään riistat eivät aluksi meinanneet kelvata, vaikka Nala oli niistä selvästi kiinnostunut. Pikkuhiljaa kaikki palaset kuitenkin loksahtivat paikoilleen ja uskalsin ilmoittautua UMN:n kokeeseen Raaseporiin Tuija Hukkasen arvioitavaksi. Alkuperäinen tavoite oli, että jos Nala tuo yhdenkin variksen minulle käteen asti olen jo äärimmäisen tyytyväinen! Treeneissä asiat olivat lähteneet jo kivasti luonaamaan, mutta jännitys tuo aina lisää haastetta sekä koiralle että itselle. Lisäksi tiesin tollereiden olevan kekseliästä sakkia, joten kokeessa voi tapahtua mitä tahansa. Niin siinä sitten kävi, että Nalli sai NOU1 tuloksen jo heti ensi yrittämällä. Vaikka aikaa on kulunut niin silti tulos lämmittää edelleen mieltä.


Näyttelyissä Nalalle on sadellut kaikkea Tyydyttävän ja ERInomaisen väliltä. Suurta mainetta ja kunniaa ei tällä saralla ole tullut - vielä. Nala on tollereille tyypilliseen tapaan melko hitaasti kehittynyt. Lisäksi vielä kesällä raukka oli ihan karvaton. Näyttelyissä pyörimiseen meillä on kuitenkin vaikka kuinka paljon aikaa, joten nyt keskitytään muihin harrastuksiin! :)

Mitäpä sitten vuonna 2014?

Toivon todella, että Nala pysyy jatkossakin terveenä. Tarkoituksena olisi kesän aikana käydä MH-luonnekuvauksessa. Omasta mielestäni Nalalla on aivan ihana luonne, mutta on mielenkiintoista saada myös puolueeton kuva omasta koirasta. Omaansa kun helposti katsoo hieman vaaleanpunaisten lasien läpi :) Toiveena olisi startata useammassakin lajissa. Tällä hetkellä treenaamme tavoitteellisesti sekä nome-B:tä että wt:tä varten. Paljon on kuitenkin vielä treenattavaa, mutta ehkä loppukesästä uskaltaudun kokeisiin. Myös mejä olisi tarkoitus startata kesällä. Toko:sta pidämme taukoa, kunnes Nalan juoksut ovat ohi. Katsotaan sitten keväällä miten tokossa starttaamisen suhteen käy :) Agilityä olisi jossain vaiheessa hinku vielä jatkaa, mutta tulostavoitteita ei tässä lajissa edelleenkään ole. Vuoden päästä näemme toteutuiko näistä haaveista yksikään, mutta pääasia on, että on ylipäätään tavoitteita mihin pyrkiä :)


Heijastinliivi ja dami sävysävyyn, tietenkin!

Reipas noutaja!

lauantai 28. joulukuuta 2013

Joulu 2013

Vietimme tänä vuonna Joulua vanhempieni luona Satakunnan helmessä - Harjavallassa. Lomaan kuului ulkoilua, rentoutumista sekä perinteisten jouluherkkujen nauttimista. Nalan vastuulla oli jääkaapin vartiointi, lattioille tippuneiden ruokien putsaaminen sekä astioiden esipesu... Loppuvuosi ollaankin sitten koko perhe paastolla :) 

Tänä vuonna Nalli sai vain kaksi lahjaa ajallaan, toisen minulta ja toisen vanhemmiltani. Loput lahjoista tuleekin sitten jälkitoimituksena joulun alennusmyynneistä tilattuina. Koska lemmikkitarvikkeet yleensä maksaa melkoisen paljon, olin jo etukäteen päättänyt ostaa kaiken tarpeellisen vasta alennuksesta. Tulipa sitä sitten tilattua kaikennäköistä, kun kerran "halvalla" sai...  

- Jälkiliina - pinkki, tietenkin!






- Mejä-valjaat
 
















- kevythäkki näyttelyihin ja nomeen
















- dameja

- BOT fleeceloimi 









Kissatkin saivat osansa tästä kulutushysteriasta :)

Tänä vuonna kortit jäivät tekemättä ja joulukuvatkin otettiin vasta joulun jälkeen... Sadekelien masentamana kamera on jäänyt kaappiin, mutta tänään vihdoin innostuin taas hieman kuvailemaan... Alla tämänpäiväistä kuvasatoa!

Joulukuvauksen alussa...


... Ja lopussa...

Valokuvauksesta väsähtänyt tolleri <3

keskiviikko 18. joulukuuta 2013

Hyödylliset käskyt

En ole koskaan pitänyt räksöttävistä ja huonosti käyttäytyvistä koirista, joten jo ennen Nallin tuloa oli selvää, että se pitää kouluttaa hyvin. Nopeasti laskettuna Nala osaa reilusti yli 50 käskyä... Alla luettelo omasta mielestäni tärkeimmistä käskyistä:

Tänne. Varma luoksetulo on yksi tärkeimmistä koiralle opetettavista käskyistä. Luoksetuloa ei voi opettaa ja vahvistaa liikaa. Lenkeillä Nala saa suurimmaksi osaksi olla vapaana, joten tämä käsky on varmasti tärkein Nalalle opettamamme käsky. On kuitenkin aikoja jolloin käsky jää kuulematta, joten aina silloin tällöin on hyvä palkata ripeästä luoksetulosta.

Odota / Paikka. Jokaisen koiran tulee osata odottaa ja olla paikallaan tarpeen tullen. Odota-käsky on yleisemmin käytössä arkena, esim. kun vien roskia roskakatokseen ja jätän Nalan ulos sen ajaksi odottamaan. Odota käskyä käytän myös TOKOn luoksetulossa. Paikka-käskyä käytän oikeastaan vain TOKOn paikallamakuussa. Näin jälkeenpäin ajateltuna, olisi varmasti ollut helpompaa opettaa Nala niin, ettei mistään käskystä vapaudu ilman vapautusta, jolloin erillistä käskyä paikallaoloon ei edes tarvittaisi. Ehkä petraan tässä seuraavan koiran kanssa :)

Vapaa / Saa mennä. Vapaa-käsky on käytössä TOKOssa ja ulkona. Ulkona silloin, kun vapautan Nalan istumasta vapaaksi (esim. kun pääsee hihnasta vapaaksi). Saa mennä puolestaan on käytössä kun syystä tai toisesta pyydän Nalan viereen kävelemään (esim. suojateiden ylitykset) ja vapautan liikkeestä vapaaksi. Vapaa-käskyssä vaadin lähes aina katsekontaktin, saa mennä on hieman vapaampi vapautus.

Vierellä / Lähellä / Seuraa. Kyllä, kolme käskyä lähes samalle asialle. Ensimmäinen käskyistä on kaikkein löyhin, riittää, että Nala kävelee suunnilleen vieressä. Tätä käskyä jopa Pekka saa käyttää :) Lähellä käsky on täysin NOMEa varten. Tässä käskyssä Nalan tulee kulkea vierellä ilman haistelua, jätättämistä tai edistämistä. Katsekontaktia ei vaadita kummassakaan edellämainitussa. Seuraa-käsky on pyhitetty TOKOON. Siinä tarkoituksena on seurata tiiviisti ja ylläpitää katsekontaktia mahdollisimman hyvin. Seuraa-käskyn kanssa on vielä PALJON tekemistä, varsinkin, kun eräs nimeltämainitsematon ehti sen jo melkein pilata löysillä kriteereillään, ennen kuin tajusin opettaa toisen käskyn arkikäyttöön.

Reuna.  Koska Nala kulkee suurimmaksi osaksi vapaana, olen opettanut sen kävelemään aina samalla puolella tietä jota itsekin kuljen. Välillä jokin haju vetää tien toisellekin puolelle, josta Nala kuitenkin aina palaa pienellä huomautuksella häpeissään takaisin.

Ei mene. Muita koiria tai eläimiä nähdessään Nala katsoo aina kysyvästi 'saanko mennä'. Onneksi tämä käsky riittää muiden eläinten ohittamiseen - kun ne ovat riittävän kaukana ja ehdin ennakoida tilanteen ajoissa. Jostain syystä koirien vapaana ohittaminen (kauempaa) on huomattavasti helpompaa kuin hihnassa. Hihnassa ollessaan Nala aina alkaa vetämään eteenpäin eikä suinkaan koiria kohti. Mahtaako haluta ikävästä tilanteesta nopeammin pois, kun ei kerran tervehtimään pääse?

Jätä. Jätä-käskyllä Nalan pitää jättää kaikki mitä on suuhunsa ehtinyt ottaa - periaatteessa. Todellisuudessa aina näin ei ole, esim. rusakon papanat ehtii yleensä jo kadota mahaan ennen kun ehdin edes reagoida. Tätä pitäisi treenata vielä paljon enemmän, sillä maailma on täynnä erilaisia viripäitä, jotka levittelevät maastoon kaikenlaisia myrkkysyöttejä. Itseasiassa paras olisi, jos koira osaisi jättää kaiken maasta löytämänsä ruuan syömättä kokonaan ilman käskyäkin. Ahneen noutajan kanssa tässä on haastetta, joten pitää vain olla itse skarppina.

Ole hyvä - Käsky, jota käytämme niin ruokailussa, autosta poistumisessa kuin sisääntuloissakin. Sisään ei tulla, autosta ei poistuta eikä ruokailua aloiteta ennen lupaa. Kätevä käsky, sillä myös omat ruuat saavat olla rauhassa, vaikka ne olisivat lattialla.

Maate. Kynsien leikkauksessa, hieronnassa sekä rauhoittumisen yhteydessä (esim. TOKOssa), pyydän Nalaa käymään maate. Tämä käsky on kätevä myös elänlääkärissä, mikäli jotain pitää kylkiasennossa tutkia.

Rauhoitutaan - Käytössä iltaisin, kun Nalalla olisi vielä virtaa lelujen noutamiseen, mutta omistajat ei niitä enää jaksaisi heitellä. Onneksi rauhoittumiseen ei tarvitse montaa kertaa kehoittaa ja suurimmaksi osaksi Nala osaa rauhoittua ilman kehoitustakin.

Nukutaan / nukkumaan.  Kuten nimikin kertoo, käsky on käytössä nukkumaan mentäessä tai viikonloppuaamuisin, kun Nalan sisäinen kello (=nälkä) herättää jo heti seitsemän jälkeen. Tällä kehoituksella saamme yleensä vielä reilun tunnin armonaikaa ennen heräämistä.

Hei hei. Jättäessämme Nalan yksin kotiin, olemme pennusta asti totuttaneet lähtömme näihin sanoihin. Lisäksi jätämme samalla Nalalle myös jotain touhuttavaa (touhupallon, luun tms.), jotta lähdöstämme jäisi koiralle aina positiivinen mielikuva. Jollain tavalla tämä toimintamalli on Nalan kanssa toiminut, sillä Nala ei ole koskaan kärsinyt eroahdistuksesta. Ehkä silläkin on jotain vaikutusta, ettei Nala todellisuudessa koskaan jääkään yksin. Onhan meillä kolme kissaveljeä Nalan seurana aina kotona...

Pissa / Kakka. Tarpeiden teko pyynnöstä on kätevää opettaa, esim. pitkien automatkojen tai eläinlääkärikäyntien varalta...

Pieni lisäys vielä, jottei tekstistä saa sellaista kuvaa, että meillä koira elää pelkässä herran nuhteessa. Kyllä koiran pitää saada olla koira, joten kaikkea sopivassa suhteessa. Nalakin välillä haukkuu, etenkin postista ja ovikellosta pitää ilmoittaa omistajille. Innostuessaa Nala myös välillä hyppii ihmisiä vasten, vaikka tästä tavasta olen yrittänytkin päästä eroon. Kotiin tullessamme saamme Nalalta kuitenkin aina 'halin' ja rutkasti suukkoja, joten ehkä tämä hyppiminenkin on ihan omaa aikaansaannostamme...



tiistai 3. joulukuuta 2013

Koiraharrastukset

Ei varmaan tule kenellekään yllätyksenä, että Nalalla on paljon harrastuksia. Jopa enemmän kuin omistajillaan... Tai no, miten sen nyt ottaa. Itse pidän harrastuksia enemmänkin yhteisinä kuin vain koiran harrastuksina :)

Motivoitunut tokoilija?
TOKO. Nala on ihan kelpo koira tokoon. Itseasiassa erittäin hyvä, mikäli minulta kysytään. Nalan vahvuuksia ovat rauhallisuus ja melko voimakas miellyttämishalu. Kuitenkin se jokin vielä puuttuu. Nala haluaa miellyttää ja oppii uusia asioita nopeasti, muttei yksinkertaisesti innostu tästä harrastuksesta juuri ollenkaan. Motivointina olen käyttänyt sekä herkkuja että leluja. Herkut ovat ihan hyviä motivoimaan ahnetta noutajaa, mutta vain jos ne ovat riittävän hyviä. Niillä en kuitenkaan saa Nalan virettä riittävän korkealle. Lisäksi jossain vaiheessa huomasin tunkevani nameja jatkuvalla syötöllä koiran suuhun, vaikka herkkujen määrää olisi jo pikkuhiljaa pitänyt vähentää. Lelun kanssa kierrokset ovat ihan mukavalla tasolla, mutta tällä motivoinnilla Nala väsähtää nopeasti ja keskittymiskyky herpaantuu (etenkin pallon kanssa). Tiedän, että suurin ongelmamme tokossa on tylsä ohjaaja. En vain ole vielä onnistunut löytämään Nalalle optimaalisinta motivointikeinoa ja treenien vireystilaa. Pitkä lenkki ennen tokotreenejä ei sovi Nalalle, muttei täysi lepokaan. Eiköhän näihinkin jokin ratkaisu jossain vaiheessa löydy. Hiljaa hyvä tulee :) Tavoitteena olisi startata alo-ryhmässä tämän talven aikana - mikäli uskallan. Kilpailuhenkisenä ihmisenä en pidä epäonnistumisista, joten mieluummin hion asioita pitkään ja huolella ennen kokeeseen menoa. 

AGILITY. Koiranhankintaa miettiessäni oli agility ainoa harrastus, jota ehdottomasti halusin tulevan koirani kanssa harrastaa. Agilitystä myös Nala nauttii. Jopa niin paljon, että aiemmin niin rauhallista koiraa pitää välillä jopa rauhoitella. Tokon vireystilaongelmista ei agilityssä ole merkkiäkään. Vaikkei Nala varmasti ole ryhmänsä nopein koira, on se kuitenkin Nalaksi erittäin nopea. Nalan pienen koon (ja oman osaamattomuuteni) vuoksi olen päättänyt pitää agilityn pelkkänä hupiharrastuksena, ilman mitään tavoitteita ja paineita. Agilityhalli on paikka, jossa voimme vain hullutella ja unohtaa muiden harrastusten pilkunviilaukset :) Tosin kyllä siitä kieltämättä nauttii, kun koira onnistuu suorittamaan vaikea radan virheettömästi...


NOME. Noutajalle parasta tekemistä on noutaminen, niin myös Nalalle. Noutojuttujen treenaaminen ei vielä vuosi sitten ollut suunnitelmissa ollenkaan. Itseasiassa kipinä treenaamiseen sai alkunsa vasta tänä keväänä UMN:n järjestämällä taipparikurssilla. Lähtökohtana oli, ettei Nala huolinut vieraita dameja juuri ollenkaan, riistoista puhumattakaan. Pikkuhiljaa ja oikeita asioita treenailemalla yhteinen sävel kuitenkin löytyi ja Nalan sisäinen noutaja heräsi henkiin. Edes villeimmissä haaveissani en kuitenkaan uskaltanut toivoa Nalan läpäisevän taipumuskoetta ensimmäisellä kerralla. Kuitenkin kaikkien odotusteni vastaisesti, pieni piiskahäntä yllätti ja sai NOU1 tuloksen jo heti ensimmäisestä kokeestaan. Viimeistään tässä vaiheessa vakuutuin, että juuri noutojuttuihin meidän kannattaa panostaa. Tällä hetkellä treenailemme lähinnä malttia, ohjattua noutoa sekä NOME-seuraamista. Tavoitteena olisi saada perusasiat (eli juurikin nämä edellä mainitut asiat) treenattua kuntoon ensi kevääseen mennessä ja startata myös NOME-B:ssä. Nähtäväksi jää mihin rahkeet riittää :)

MEJÄ. Mejää ollaan treenattu vasta parin hyvin lyhyen verijäljen verran. Potentiaalia myös tämän lajin suhteen on, joten treenejä jatketaan ensi keväänä heti lumien sulettua.