tiistai 3. joulukuuta 2013

Koiraharrastukset

Ei varmaan tule kenellekään yllätyksenä, että Nalalla on paljon harrastuksia. Jopa enemmän kuin omistajillaan... Tai no, miten sen nyt ottaa. Itse pidän harrastuksia enemmänkin yhteisinä kuin vain koiran harrastuksina :)

Motivoitunut tokoilija?
TOKO. Nala on ihan kelpo koira tokoon. Itseasiassa erittäin hyvä, mikäli minulta kysytään. Nalan vahvuuksia ovat rauhallisuus ja melko voimakas miellyttämishalu. Kuitenkin se jokin vielä puuttuu. Nala haluaa miellyttää ja oppii uusia asioita nopeasti, muttei yksinkertaisesti innostu tästä harrastuksesta juuri ollenkaan. Motivointina olen käyttänyt sekä herkkuja että leluja. Herkut ovat ihan hyviä motivoimaan ahnetta noutajaa, mutta vain jos ne ovat riittävän hyviä. Niillä en kuitenkaan saa Nalan virettä riittävän korkealle. Lisäksi jossain vaiheessa huomasin tunkevani nameja jatkuvalla syötöllä koiran suuhun, vaikka herkkujen määrää olisi jo pikkuhiljaa pitänyt vähentää. Lelun kanssa kierrokset ovat ihan mukavalla tasolla, mutta tällä motivoinnilla Nala väsähtää nopeasti ja keskittymiskyky herpaantuu (etenkin pallon kanssa). Tiedän, että suurin ongelmamme tokossa on tylsä ohjaaja. En vain ole vielä onnistunut löytämään Nalalle optimaalisinta motivointikeinoa ja treenien vireystilaa. Pitkä lenkki ennen tokotreenejä ei sovi Nalalle, muttei täysi lepokaan. Eiköhän näihinkin jokin ratkaisu jossain vaiheessa löydy. Hiljaa hyvä tulee :) Tavoitteena olisi startata alo-ryhmässä tämän talven aikana - mikäli uskallan. Kilpailuhenkisenä ihmisenä en pidä epäonnistumisista, joten mieluummin hion asioita pitkään ja huolella ennen kokeeseen menoa. 

AGILITY. Koiranhankintaa miettiessäni oli agility ainoa harrastus, jota ehdottomasti halusin tulevan koirani kanssa harrastaa. Agilitystä myös Nala nauttii. Jopa niin paljon, että aiemmin niin rauhallista koiraa pitää välillä jopa rauhoitella. Tokon vireystilaongelmista ei agilityssä ole merkkiäkään. Vaikkei Nala varmasti ole ryhmänsä nopein koira, on se kuitenkin Nalaksi erittäin nopea. Nalan pienen koon (ja oman osaamattomuuteni) vuoksi olen päättänyt pitää agilityn pelkkänä hupiharrastuksena, ilman mitään tavoitteita ja paineita. Agilityhalli on paikka, jossa voimme vain hullutella ja unohtaa muiden harrastusten pilkunviilaukset :) Tosin kyllä siitä kieltämättä nauttii, kun koira onnistuu suorittamaan vaikea radan virheettömästi...


NOME. Noutajalle parasta tekemistä on noutaminen, niin myös Nalalle. Noutojuttujen treenaaminen ei vielä vuosi sitten ollut suunnitelmissa ollenkaan. Itseasiassa kipinä treenaamiseen sai alkunsa vasta tänä keväänä UMN:n järjestämällä taipparikurssilla. Lähtökohtana oli, ettei Nala huolinut vieraita dameja juuri ollenkaan, riistoista puhumattakaan. Pikkuhiljaa ja oikeita asioita treenailemalla yhteinen sävel kuitenkin löytyi ja Nalan sisäinen noutaja heräsi henkiin. Edes villeimmissä haaveissani en kuitenkaan uskaltanut toivoa Nalan läpäisevän taipumuskoetta ensimmäisellä kerralla. Kuitenkin kaikkien odotusteni vastaisesti, pieni piiskahäntä yllätti ja sai NOU1 tuloksen jo heti ensimmäisestä kokeestaan. Viimeistään tässä vaiheessa vakuutuin, että juuri noutojuttuihin meidän kannattaa panostaa. Tällä hetkellä treenailemme lähinnä malttia, ohjattua noutoa sekä NOME-seuraamista. Tavoitteena olisi saada perusasiat (eli juurikin nämä edellä mainitut asiat) treenattua kuntoon ensi kevääseen mennessä ja startata myös NOME-B:ssä. Nähtäväksi jää mihin rahkeet riittää :)

MEJÄ. Mejää ollaan treenattu vasta parin hyvin lyhyen verijäljen verran. Potentiaalia myös tämän lajin suhteen on, joten treenejä jatketaan ensi keväänä heti lumien sulettua. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti