Seurakoira

Nala on koira, joka tykkää tekemisestä, muttei kuitenkaan ala hyppiä seinille vaikka välillä olisikin seesteisempää. Pennusta asti Nala on päässyt lähestulkoon aina mukaan joka paikkaan, mikäli se on vain ollut mahdollista :) Tämän ansioista siitä onkin tullut varsinainen seurapiirineiti, joka nauttii päästä lenkin varrella hetkeksi istuskelemaan terassille tai kahvilaan seuraamaan maailman menoa :) Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla onkin paljon ihania kahviloita, joihin saa ottaa nelijalkaisen ystävän mukaan! Kesän kahvila ja terassilenkkejä taas odotellessa!

Munkkiniemen Torpanrannassa

Kaivarissa jätskillä

Suomenlinnan terassilla syysauringosta nautiskelemassa

Sellossa kahvilla

Sinivalkoinen pukee tolleria

Pari viikkoa on taas mennyt ihan hujauksessa. Osittain työkiireiden ja osittain jääkiekon vuoksi :)

Fanittaja?

Nala on onneksi rauhallinen tolleri, eikä ole treenitauosta ja normaalia löysemmästä arjesta ollut moksiskaan. Mitä nyt on välillä käynyt hieman meitä rauhoittelemassa, kun jännitys on noussut liian suureksi <3 Alla kuvia Perkkaan kisastudiosta :)

"Voitaisko jo mennä nukkumaan?"

Kisajännitystä?

"Älä huoli mammi..."

"Mistä se tän hatun taas löysi? Onneksi kisat on pian ohi..."

Onneksi ensi viikolla elämä taas normalisoituu ja ehditään taas treenailemaan!

Synttärisankari

Niinhän sitä sanotaan, että aika kuluu kuin siivillä silloin kun on mukavaa... En voi silti uskoa, että mammin pieni punakuono on jo 2-vuotias. Nyyh, vastahan se hetki sitten kotiutui!

Pieni pääsiäisyllätys (4vko)!

Sama tirppana se on edelleenkin :)

Nallille on tänään luvassa kaikkea kivaa. Heti aamulla se sai ison luun herkuteltavaksi ja iltapäivällä lähdemme tapaamaan Mindy-emoa sekä Aida- ja Peppi-siskoja! Eiköhän treffeillä taas vauhtia riitä! :)

 

Kuunteluoppilaana nome-treeneissä

Olin eilen ammentamassa oppia tollereiden nome-valmennusringin treeneissä Riihimäellä, jossa kouluttajana toimi Jukka Vepsäläinen. Paikalla oli 8 eritasoista koirakkoa sekä iso liuta kuunteluoppilaita.

Päivän treenit keskittyivät pääsääntöisesti markkeeraukseen ja ohjaukseen, treenipaikkana oli peltoalue metsän reunassa.

Ihan alussa tehtävänä oli helpohko kahden koiran samanaikainen haku. Toisella puolella metsää oli isoja dameja isommalla alueella ja toisella puolella oli pieniä dameja suppealla alueella. Pienempiä dameja hakivat ne koirakot, joilla nenänkäyttö hakualueella takkuilee. Normaalikokoisia (500g) dameja hakivat koirakot, joilla ohjaajasta irtoaminen ja itsenäinen työskentely ei ollut ihan toivotulla tasolla.

Ensimmäisen tehtävän jälkeen siirryttiin pellonreunaan, jossa tehtävänä oli kaksi linjamarkkeerausta pellon laidalla kulkeville poluille (Kaksi ryhmää samanaikaisesti, joista toinen teki toisella laidalla ja toinen toisella). Ensimmäinen heitettiin n. 20m päähän ja noudon jälkeen seuraava ensimmäisen paikan yli n. 40m päähän. Kokeneille koirille tehtävä oli helppo ja ne suoriutuivat tehtävästä hyvin. Haasteena tehtävässä oli ensimmäisen markkeerauksen hajupaikan ohittaminen sekä nuorille koirille myös etäisyyden hahmottaminen. Koko matkan menevä polku puolestaan helpotti työskentelyä lumessa.

Kun kaikki koirakot olivat suorittaneet ensimmäisen tehtävän siirryttiin koirien kanssa keskelle peltoa, josta tehtiin motivoidut ohjaukset (=koira näki kun damit vietiin paikoilleen) markkeerauksilla tehdyille muistipaikoille. Suurin osa koirista suoriutui näistä ohjauksista hyvin. Tämän jälkeen vaihdettiin ryhmien kesken puolia ja tehtiin ohjaukset sokkona vieraaseen paikkaan. Tässä kohtaa etäisyys ja hajut vaikeuttivat joidenkin koirien suorituksia.

Ohjauksia helpoitettiin tarvittaessa seuraavasti:

1. Damin viejä käveli damille, puhalsi sorsapilliin ja käveli pois.

2. Damin viejä kävi nostamassa damia.

3. Kouluttaja teki lyhyen polun linjan alkuun.

Ennen taukoa koirakoilla oli vielä walking up, joka suoritettiin siten, että edessä käveli kaksi koirakkoa sekä kouluttaja. Seuraavassa rivissä tuli loput 6 koirakkoa. Häiriönä oli etuviistossa lentelevät damit ja feikkilähetykset. Välissä koirakot vaihtoivat paikkoja vastapäivään kiertäen.

Lyhyen tauon jälkeen jatkettiin treeniä pitkillä markkeerauksilla (>50m), joista toinen heitettiin ojan toisella puolella olevalle pellolle. Toinen heitettiin loivaan alamäkeen (>30m). Tässä treenissä ensimmäinen koira lähetettiin pidemmälle markkeeraukselle toisen odottaessa passissa. Kun ensimmäinen koira oli palaamassadamin kanssa heitettiin toiselle koiralle dami ja lähetettiin noutoon (häiriöksi toiselle). Tämän jälkeen koirakot vaihtoivat osia. Haasteena tässä tehtävässä oli pitkät etäisyydet sekä toisessa markkeerauksessa oja ja vaikeasti havaittava (=tumma tausta + tumma dami sekä sumu) markkeeraus. Häiriönä toinen koira. Osalla koirista ei itseluottamus ihan riittänyt pidempään noutoon, mutta tehtävää helpoitettiin uudella heitolla ja etäisyyttä lyhentämällä.

Ennen lähtöäni oli vielä ohjaus muistipaikan ja linjan ohi metsän laitaan. Motivointina laukaus. Paikka oli koirille hankala sillä dami vietiin metsän kulmaan melko kauas ampujasta. Monet koirat jäivät pyörimään ampujan lähistölle. Myös muistipaikan ja linjan hajut häiritsivät joitain koiria!

Tärkeimmät opit:

Hyvä muistipaikka on kaiken A ja O -> helppo hyödyntää uuden opettelussa sekä tehtävien vaikeutuksissa!

Haussa kannattaa käyttää erikokoisia dameja:

- Pieniä pienellä alueella -> koiran nenänkäytön vahvistamiseen

- Isoja isolla alueella -> koiran irtoamisen vahvistamiseen

Niin kauan kun koira työskentelee markkeerausalueella -> älä puutu, muuten koira oppii saavansa apuja.

Mikäli ohjauksessa koira lähtee täysin väärään suuntaan -> kutsu luokse ja lähetä uudelleen niin monta kertaa kunnes koira tekee oikein (mikäli käsky on koiralle varmasti tuttu) -> Mikäli koiraa ohjataan linjalla voi se oppia, ettei sen tarvitse lähteä ohjauksen mukaisesti suoraan vaan ohjaaja lopulta ohjaa sen perille. Myös vastapäivään tehty täyskäännös saattaa auttaa!

Lähetä koira linjalle vasta kun se katsoo siihen suuntaan mihin on menossa (eikä esim. muistipaikalle), sillä koira lähtee sinne mihin sen kuono osoittaa!

Älä käytä pilliä negatiivisessa tarkoituksessa, vaan esim. arjessakin käyttämääsi kieltoa, jottei koira yhdistä pilitystä negatiiviseen asiaan.

Mikäli tehtävä on koiralle liian vaikea, helpota! Esim. etäisyyttä lyhentämällä, tekemällä lyhyt polku ohjauksen alkuun tai loppuun, motivoimalla!

Lopeta AINA onnistumiseen!

Perusasioiden treenaus on äärimmäisen tärkeää (maltti, nome-seuraus!)!

Tollerille pitkät toistot eivät sovi, joten ohjaajan pitää olla luova! 

Vesi-ilmapallojen nouto parantaa kanto-otetta!

Treenailua

Vaikka aikaisemmassa tekstissäni mainitsin pitäväni treenitaukoa (Nalan juoksujen ajan), ei tämä aivan pidä paikkaansa... En nimittäin ole voinut itselleni mitään, sillä treenihalu on ollut kova :)

Tokon tylsät liikkeet olemme jättäneet hautumaan, kontaktin aamu- ja iltapala treenausta lukuunottamatta. Mikäli edes mahdollista niin juoksujen aikana Nala on ollut jopa entistä ahneempi, joten ruoka on ollut muuten häiriöttömässä (=hajuttomassa) ympäristössä hyvä motivaattori. 

Nomea sen sijaan olemme pystyneet jonkin verran treenailemaan, sillä siitä Nala innostuu ilman sen suurempia motivointejakin. Tällä hetkellä treenailemme linjaa, ykkös- ja kakkosmarkkeerauksia, nome-seurausta, pillityksellä luoksetuloa sekä pysäytystä. Kuulostaa paljolta, mutta itseasiassa luoksetulo, linja sekä ykkösmarkkeeraus ovat jo tuttuja juttuja. Näitä pikkuhiljaa vaikeutamme ja ylipäätään vahvistamme. Vain pillillä pysäytys sekä kakkosmarkkeeraus ovat täysin uusia juttuja.

Luoksetulossa ja palautuksissa en ole aiemmin ymmärtänyt opettaa oikeaa sijoittumista. Tällä hetkellä Nala palauttaa käteen, muttei suoraan eteen. Lisäksi luoksetulossa olen ollut tyytyväinen kun koira juoksee luokse, paikalla ei ole ollut väliä. Nyt olen lähtenyt opettamaan että palautuksissa ja luoksetulossa tullaan istumaan suoraan eteen ei sivulle tai vinosti.

Linjaa treenaamme vielä ruokakupin avustuksella, jossa siis vien ruokakupin suoran linjan päähän (alussa esim. polun päähän) ja lähetän Nalan ruokakupille eteen-käskyllä. Ruualla yritän vahvistaa sitä, että linjan päässä tosiaan on jotain, minkä vuoksi kannattaa juosta täysillä ja riittävän pitkälle. Ruoka on asia jota Nala ei unohda, joten näin alussa olen vielä treenannut sen kanssa. Pikkuhiljaa olen lähtenyt vaikeuttamaan harjoitusta pidentämällä etäisyyttä entisestään sekä viemällä ruokakupin linjan päähän salaa ilman, että Nala olisi nähnyt sitä etukäteen.

Ykkösmarkkeerauksessa olemme lähteneet treenaamaan pidempiä etäisyyksiä sekä lähetyspaikan vaihteluita ja muistia. Kakkosmarkkeerauksessa etäisyys on vielä melko lyhyt ja ensimmäinen markkeeraus tehdään hyvälle muistipaikalle. Markkeerauksissa Nala on ollut melko taitava, varsinkin jos on selkeät maamerkit. Lisäksi Nala hokasi melko nopeasti "ohjauksen" eli kumpi dami tulee milloinkin noutaa ensimmäisenä. Peltomarkkeerauksia pitää vielä treenata paljon ja etenkin etäisyyttä lisättävä pikkuhiljaa.

Pillillä pysäytys onkin ihan uusi juttu. Olemme me jo pysäytyksiä tokossa jonkin verran treenailleet, mutta nomessa tarkoituksena on pysäyttää kohti juoksevan koiran sijasta itsestä poispäin juokseva koira. Molempien treenaamisessa olen hyödyntänyt Nalan rakkainta esinettä - palloa. Pillipysäytystä on kätevä treenata lenkin yhteydessä. Otan pallon taskuunu ja jossain vaiheessa heitän sen Nalaa kohti, kun Nala on liikkeessä eteenpäin. Juuri ennen pallon putoamista puhallan pysäytysvihellyksen pillillä. Kun Nala pysähtyy ja kääntyy niin pallo jo putoaakin aivan viereen palkaksi. Tärkeää treenissä on ollut yllätysmomentti, joten lenkin aikana treenaus onnistuu vain muutaman kerran. Ensimmäisen pysäytyksen jälkeen Nala alkaa jo ennakoimaan milloin pallo mahtaisi lentää seuraavaksi :) Lisäksi se on jo hokannut, että kun otan pillin mukaan lenkille niin myös pallo on mukana. Tänään aamulla taisin olla huvittava näky kun lähes koko lenkin kuljin pilli suussa, ilman minkäänlaisia vihellyksiä, ihan vain vähentääkseni Nalan odotuksia :)

Treenailuamme ovat motivoineet tulevat epäviralliset nome-kokeet, joihin kovasti tekisi mieli ilmoittautua. Työnsarkaa tosin on vielä paljon. Toisaalta epävirallisissa kokeissa ei ole mitään menetettävää ja siellä saisi hyvää kokemusta ja varsinkin ohjaaja lisää paineensietokykyä :)

Alla kuva viime kesän luoksetulotreenauksesta :) Ainakin vauhtia on riittänyt, mahtoiko järki pysyä mukana vauhdissa :'D

Fiksu koira?

Herkkis

Nalalla alkoi viikko sitten juoksut vol. 2 ja voi miten sitä voikin juoksut koiraa muuttaa. Normaalisti niin kuuliainen koira mennä viipottaa nyt jatkuvasti kuono maassa ja vasta viidennellä kutsumisella tajuaa, että joku kutsuu. Sitten kyllä tullaan luokse häntä koipien välissä, vaikkei olla edes toruttu :) Tällä viikolla olenkin todennut, että mieluummin menen koiran luokse ja lempeästi kosketan sitä kuin toistan käskyä sen viisi kertaa. 

Lisäksi tiputtelu selkeästi hävettää Nalaa. Raukka parka menee kotonakin kuono maassa ja 'siivoaa' omia jälkiään. Tänään olin hakemassa rättiä siivotakseni pisarat lattialta ja kielsin Nalaa menemästä sottaamaan vereen. Pelkästään sanat ei mene olivat liikaa ja Nala tuli luokseni niin matalana ja anteeksipyytävänä, että ihan sääliksi kävi. 

Tällä hetkellä etenkin Pekan pitää olla varuillaan mistä ja miten Nalaa 'komentaa'. Pekalta riittää tällä hetkellä jo pelkkä katse ja Nala hiipii jo taakseni piiloon :(

 

On Nala aina ollut äärimmäisen herkkä, mutta nyt juoksujen aikaan saa olla todella varovainen miten ja minkälaisella äänensävyllä koiralle puhuu. Ollaankin nyt ihan tarkoituksella pidetty taukoa treeneistä ja lisäksi muutenkin hiukan höllätty säännöissä... Mitä sitten vaikka liikkuminen onkin hidasta eikä kuulo samalla tavalla pelitä, tämä on onneksi ohimenevää. 

Uni maittaa juoksujen aikaan...

Mahtaako tulla niska kipeäksi?

 

Uusi Vuosi, uudet kujeet

Loppuvuodesta allekirjoittanut sai nauttia lähes kahden viikon lomasta, voi miten se tulikin tarpeeseen... Lomaan kuului runsaasti ulkoilua, sekä jonkin verran treenailuakin. Vuoden alussa kokeiltiin piiitkästä aikaa variksen ja pupun ylösottoja, viimeksi Nala näki riistaa syksyn taippareissa. Ilokseni sekä varis että pupu nousivat reippaasti ja palautuivat nätisti käteen. Hienoa, ettei nyrpistellyt riistoille pitkänkään tauon jälkeen! Viimeaikoina olemme lähinnä treenailleet dameilla malttia sekä ohjattua noutoa.

Uuden vuoden raketteja ihastelemassa...

Siitä huolimatta, että vuosi 2014 onkin jo täydessä vauhdissa niin palaan vielä hetkeksi vuoden 2013 kohokohtiin... Vaikka emme tuloksilla mässäilleet, niin omasta mielestäni nämä muutamat saavutukset ovat sitäkin arvokkaampia. Jos ei muille niin ainakin minulle :)

Tärkeintä on, että Nala on pysynyt tähän asti terveenä. Toukokuun lopussa kävimme virallisissa terveystutkimuksissa, joista tuloksena terveet lonkat (A/A), kyynärät (0/0) ja silmät.

Huhti-toukokuussa aloitimme myös UMN:n taipparikurssilla... Alku ei ollut kovinkaan imarteleva: Nalalle kelpasi vain oma dami (yksi siis!), eivätkä ne harvat palautukset tulleet läheskään käteen asti. Myöskään riistat eivät aluksi meinanneet kelvata, vaikka Nala oli niistä selvästi kiinnostunut. Pikkuhiljaa kaikki palaset kuitenkin loksahtivat paikoilleen ja uskalsin ilmoittautua UMN:n kokeeseen Raaseporiin Tuija Hukkasen arvioitavaksi. Alkuperäinen tavoite oli, että jos Nala tuo yhdenkin variksen minulle käteen asti olen jo äärimmäisen tyytyväinen! Treeneissä asiat olivat lähteneet jo kivasti luonaamaan, mutta jännitys tuo aina lisää haastetta sekä koiralle että itselle. Lisäksi tiesin tollereiden olevan kekseliästä sakkia, joten kokeessa voi tapahtua mitä tahansa. Niin siinä sitten kävi, että Nalli sai NOU1 tuloksen jo heti ensi yrittämällä. Vaikka aikaa on kulunut niin silti tulos lämmittää edelleen mieltä.

Näyttelyissä Nalalle on sadellut kaikkea Tyydyttävän ja ERInomaisen väliltä. Suurta mainetta ja kunniaa ei tällä saralla ole tullut - vielä. Nala on tollereille tyypilliseen tapaan melko hitaasti kehittynyt. Lisäksi vielä kesällä raukka oli ihan karvaton. Näyttelyissä pyörimiseen meillä on kuitenkin vaikka kuinka paljon aikaa, joten nyt keskitytään muihin harrastuksiin! :)

Mitäpä sitten vuonna 2014?

Toivon todella, että Nala pysyy jatkossakin terveenä. Tarkoituksena olisi kesän aikana käydä MH-luonnekuvauksessa. Omasta mielestäni Nalalla on aivan ihana luonne, mutta on mielenkiintoista saada myös puolueeton kuva omasta koirasta. Omaansa kun helposti katsoo hieman vaaleanpunaisten lasien läpi :) Toiveena olisi startata useammassakin lajissa. Tällä hetkellä treenaamme tavoitteellisesti sekä nome-B:tä että wt:tä varten. Paljon on kuitenkin vielä treenattavaa, mutta ehkä loppukesästä uskaltaudun kokeisiin. Myös mejä olisi tarkoitus startata kesällä. Toko:sta pidämme taukoa, kunnes Nalan juoksut ovat ohi. Katsotaan sitten keväällä miten tokossa starttaamisen suhteen käy :) Agilityä olisi jossain vaiheessa hinku vielä jatkaa, mutta tulostavoitteita ei tässä lajissa edelleenkään ole. Vuoden päästä näemme toteutuiko näistä haaveista yksikään, mutta pääasia on, että on ylipäätään tavoitteita mihin pyrkiä :)

Heijastinliivi ja dami sävysävyyn, tietenkin!

Reipas noutaja!